Tänään täytän 58 vuotta. Menin aamulla äidin luokse, ja kyselin siinä sivussa, että mikähän päivä tänään on. Äiti ei muistanut päivää mitenkään erityisenä. Muistuttelin, että mietipäs mitä tapahtui 12.3.1968. Pohdinta ei tuottanut tulosta. Sitten sanoin, että muistatko, kun minä synnyin 58 vuotta sitten? Äiti tuumasi, että ei häntä oltu nukutettu, tottakai hän muistaa minun syntymän. Sitten seurasi onnittelut, ja pahoittelut, että hän ei muistanut syntymäpäivääni.

Kuva on otettu kahdeksan vuotta sitten syntymäpäivänä, päivänä joka on jäänyt lämpimänä mieleen. Silloin puimme yhdessä äidin kanssa ylle kansallispuvut, joka toivat juhlaan arvokkuutta ja perinteiden tuntua. Tämä kuva muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on pysähtyä juhlimaan elämää, yhteisiä muistoja ja sukupolvien ketjua, joka jatkuu rakkauden ja yhdessäolon kautta. (Pikkuisen on käytetty tekoälyä, poistettu tausta ja toivottu sopivaa taustakuvaa.)