"Täällä oli tänään saunottamassa se suvun vanhempi nainen.. "

Muistisairaudessa on hyvin tavallista, että muistaminen vaihtelee päivästä toiseen. Välillä tutut ihmiset, heidän nimensä tai aiemmat tapahtumat eivät tule mieleen, ja toisena päivänä samat asiat voivat olla paljon selvempiä. Tämä ei tarkoita, että sairastunut yrittäisi tahallaan tai ettei hän välittäisi, vaan kyse on sairauden aiheuttamasta aivojen toiminnan vaihtelusta.

Läheisille tilanne voi tuntua hämmentävältä ja joskus raskaalta. Rauhallinen kohtaaminen, esittäytyminen uudelleen ja selkeä puhe auttavat. On hyvä muistaa, että turvallinen, kiireetön ilmapiiri tukee muistia ja vähentää hämmennystä.

Tänään päivällä olin sauna-apuna äidille, hänellä on saunavuoro kerran viikossa. Saunomisen jälkeen lämmitin lounaan, ja itsekin ruokailin äidin luona. Vietettiin mukava toistatuntinen siinä keskellä päivää. Äidillä heräsi taas marttailuvaistot, ja hän olisi antanut oman ruokasakin minulle. Kulutan kuulema enemmän kuin hän, niin hänen edellispäivän syömätön salaattikippo tuntui olevan liian vähän minulle. Juteltiin vielä puhelimen käytöstä, ja näytin, miten veljelle soitetaan. Veli oli ehtinyt soittaa pari tuntia minun lähdön jälkeen. Hän oli kysellyt, että miten saunominen sujui, ja onko äiti muistanut syödä lounasta. Äiti oli kertonut, miten yksi suvun vanhempi nainen oli ollut kaverina saunassa. Nimi ei ollut juohtunut mieleen, mutta sukulainen oli ollut joka tapauksessa. Samainen sukulainen oli lämmittänyt myös lounaan, ja syönytkin hänen kanssaan.

Pirautin puhelun tässä alkuillasta äidille, ja kyselin kuulumisia. Vein keskustelun saunomiseen ja lounaaseen. Selviteltiin asiaa, ja äiti puhui edelleen suvun naisesta, nimi vaan ei juohtunut mieleen. Hän sanoikin lopulta, että sinähän se olit siellä kaverina. Kysyin, että mikäs minun nimi olikaan... ei vastausta. Äiti sanoi, että ei muista, mikä minun nimi on. Annoin vinkin, että hänen nimestä kun ottaa pois ekan kirjaimen, saa minun nimen. Äiti pohti ääneen, että: " Kaijasta eka kirjain pois... siitähän tulee Aija!!" Sovittiin, että siinä on hyvä muistisääntö. Ennen puhelun loppua kysäisin vielä, että mikä se olikaan minun nimi. Äiti muisti tällä muistisäännöllä, että; "Aijahan se on, kun ottaa Kaijasta k -kirjaimen pois."

Äiti arvioi tilannetta niin, että hän oli liian kauan saunassa, ja pää meni pyörälle. Suomi -filmikin oli kestänyt vaan muutaman hetken. (Hän rupesi katsomaan suomifilmiä lounaan jälkeen, kun lähdin.) Arvelin ääneen, että silmä on luppassut jossain vaiheessa elokuvaa. "Ei oo, minä olin koko ajan hereillä, se elokuva vaan oli tosi lyhyt."