Kaija, pesunkestävä Martta!

Muistisairas ihminen osaa edelleen monia asioita, vaikka muisti reistaileekin. Tuttu arki, omat rutiinit ja vuosien aikana opitut taidot säilyvät usein pitkään. On tärkeää nähdä ihminen sairauden takana ja antaa mahdollisuus tehdä itse niin paljon kuin mahdollista. Pienikin onnistuminen vahvistaa itsetuntoa ja tuo iloa päiviin.

Läheiset ja ammattilaiset voivat tukea arkea selkeällä puheella, rauhallisella tahdilla ja kannustavalla otteella. Kun keskitymme siihen, mitä ihminen vielä osaa, emme siihen, mitä on kadonnut, voimme yhdessä rakentaa turvallista ja merkityksellistä elämää muistisairaudesta huolimatta.

Äiti Kaija on ollut yhdistysaktiivi koko elämänsä, ja toiminut mm. martoissa vuosikymmenet. Hän osallistuu paljon Iltaruskon salissa tapahtuviin toimintatuokioihin. Heillä on mm. laulua, jumppaa, askartelua ja seurakunnan vierailuja.

Asunnon edessä on kukkapenkki pensaan juurella, jota hän oli käynyt itsenäisesti haravoimassa yhtenä päivänä. Haravointijäte oli häntä häirinnyt, niin siirrettiin tänään pienet kasat pois laatoitukselta ja kukkapenkin reunalta.

Syömisen ja juomisen tarjoaminen on jokapäiväinen tapa hänellä, kun menen käymään hänen luonaan. "Mitä minä sulle laittaisin? Otatko kahvia? No ota vaikka hedelmiä kaapista, jos et kahvia juo? Entäs, jos vaikka karkin ottaisit?"

Äiti on tärkeä ja rakas